Tuesday, August 11, 2020
Home EUROPEAN UNION FINLAND Turkin päätös muuttaa Hagia Sofia moskeijaksi kertoo siitä, miten EU:n kauniit ajatukset...

Turkin päätös muuttaa Hagia Sofia moskeijaksi kertoo siitä, miten EU:n kauniit ajatukset murenevat, sanoo tutkija – Ulkomaat

0
50
Turkin päätös muuttaa Hagia Sofia moskeijaksi kertoo siitä, miten EU:n kauniit ajatukset murenevat, sanoo tutkija - Ulkomaat


EU tuomitsee Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin päätöksen muuttaa Hagia Sofia museosta takaisin moskeijaksi. EU-maiden ulkoministereiden mukaan päätös ”väistämättä ruokkii epäluottamusta, vahvistaa uskonnollisten yhteisöjen jakolinjoja ja heikentää yhteistyön edellytyksiä”.

Erdoğan päätti asiasta viime perjantaina heti sen jälkeen kun Turkin korkein hallinto-oikeus oli linjannut yksimielisesti, että Istanbulin kuuluisan Hagia Sofian asema museona voidaan poistaa.

EU-maiden ulkoministerit kehottavat Turkkia harkitsemaan päätöstään uudelleen ja perumaan sen, sanoi EU:n ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell maanantaina.

Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu tyrmäsi pyynnön.

EU:n ulkopoliittinen johtaja Josep Borrell esitti toiveen, että Turkki kääntäisi päätöksensä muuttaa Hagia Sofia takaisin moskeijaksi.

Hagia Sofia -päätöksen tuomitsi myös Euroopan parlamentin suurin ryhmä EPP, johon kuuluvat Suomen puolueista kokoomus ja kristillisdemokraatit. Ryhmän tiedotteen mukaan neutraalin museon muuttaminen moskeijaksi avaa vanhoja uskonnollisia haavoja. Ryhmä syytti Turkkia eurooppalaisten arvojen ja kansainvälisen oikeuden väheksymisestä.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta kertoo moskeijapäätöksen olleen Erdoğanin AK-puolueen sekä konservatiivi- ja islamistipiirin agendalla jo pitkään. Islamistipiireissä moskeijaksi palauttamista on toivottu jo 1930-luvulta saakka, jolloin tehtiin päätös rakennuksen muuttamisesta museoksi.

Presidentti Erdoğan oli vielä pari vuotta sitten sitä mieltä, ettei päätöstä pitäisi ajaa aktiivisesti, mutta päätyi lopulta itsekin kannattamaan muutosta viime vuoden vaalikampanjassaan.

Taustalla saattavat Alarannan mukaan olla AK-puolueen heikentynyt kannatus ja opposition vahvistuminen. Valtaosa turkkilaisista kannattaa rakennuksen muuttamista moskeijaksi, joskaan se ei ollut kansalle suurin kynnyskysymys. Erdoğan tarjosi kannattajilleen eräänlaisen voiton.

Vaikka päätös sopii hyvin Erdoğanin laajempaan projektiin tuoda islaminusko osaksi julkista tilaa ja kansallista identiteettiä, kannatuksen heikkenemisen voi päätellä vauhdittaneen toimia.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan saattaa haluta kirjoittaa historiaa uusiksi ja näyttää tehneensä konkreettisia toimia Turkin islamistis-konservatiivisen identiteetin rakentamiseksi, arvioi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta.

Alarannan mukaan päätöksen on myös ajateltu olevan eräänlainen isku Istanbulin nykyistä pormestaria, opposition Ekrem Imamoğlua vastaan. Imamoğlu voitti viime vuonna kaupungin pormestarikisan.

”Häntä on ajettu vaikeaan asemaan. Hän ei tietenkään voi lähteä vastustamaan päätöstä, koska sillä on kansan riveissä syvä kannatuspohja”, Alaranta sanoo.

Turkin muslimipiireissä päätös oli odotettu.

Päätöstä ovat kritisoineet EU:n lisäksi muun muassa Yhdysvallat, Kreikka ja paavi Franciscus. Kiista Hagia Sofiasta on Alarannan mukaan pitkälti symbolinen.

Erityisesti Kreikka tulkitsee Hagia Sofian kohtalon provokaatioksi. Kreikalla ja Turkilla on pitkä historia, eikä päätöstä pidetä Kreikassa varsinaisena kädenojennuksena, varsinkin kun Hagia Sofia nähdään siellä osana maan kulttuurihistoriallista perintöä. Maiden välit ovat olleet jo valmiiksi varsin tulehtuneet.

Paavi Franciscus oli yksi päätöstä kritisoineista. Hänen lisäkseen myös ortodoksisen kirkon ekumeeninen patriarkka Bartolomeos toivoi Hagia Sofian pysyvän museona.

EU:lle museon muuttamisen symboliikka on samankaltainen.

”EU-piireissä on pitkään haluttu ajatella Istanbulia kulttuurien kohtaamisen mahdollistavana kaupunkina, ja Hagia Sofia symboloi sitä. Koko EU:n ja Turkin dialogi on aikoinaan perustunut siihen, että Turkki on sillanrakentajavaltio islamilaisen kulttuuripiirin ja Euroopan välillä. Kaikki tällaiset kauniit ajatukset ovat tietysti näin Erdoğanin aikana ja viimeisten viiden vuoden aikana murenneet, kun tällaisia päätöksiä on tullut”, Alaranta kertoo.

Turkki on puolustautunut kritiikiltä viittaamalla itsemääräämisoikeuteensa. Turkin ulkoministeriön edustajan Hami Aksoyn mukaan Hagia Sofiasta päättäminen on Turkin sisäinen asia ja suvereeni oikeus.

Alarannan mukaan päätös ei ole saanut Turkissa ihmisiä kaduille protestoimaan, vaikka maallistuneet liberaalit tai kristityt eivät päätöksestä pitäneetkään.

Suurempi keskustelu lienee luvassa käytännön järjestelyistä. Koska islaminusko ei salli ihmishahmojen kuvaamista, Hagia Sofian kuuluisat freskot peitetään rukousten ajaksi laserein tai verhoin. Alaranta uskoo tästä käytävän maailmalla väittelyä, varsinkin jos peittäminen vaatii suurten laitteiden asentamista maailmanperintökohteeseen.

Taustalla näkyvä Neitsyt Marian ja lapsen fresko tulee peittää rukouksien ajaksi laserein tai verhoin.

Hagia Sofian käyttötarkoitus on vaihtunut monesti sen lähes 1 500 vuoden historian aikana

Hagia Sofia valmistui vuonna 537 kristilliseksi kirkoksi.

1200-luvulla se vaihtoi käyttötarkoitustaan pariin otteeseen: vuosisadan alussa Hagia Sofia muutettiin katoliseksi kirkoksi, mutta vuosisadan jälkimmäisellä puoliskolla se palautettiin ortodoksiseksi kirkoksi.

Muutettiin moskeijaksi vuonna 1453 osmanien valloitettua Konstantinopolin eli nykyisen Istanbulin.

Turkin johtaja Mustafa Kemal Atatürk hyväksyi rakennuksen muuttamisen museoksi vuonna 1934.

Muutettiin perjantaina takaisin moskeijaksi 85 vuoden museokäytön jälkeen. Ensimmäinen rukoushetki pidetään näillä näkymin 24. heinäkuuta.

Unescon maailmanperintölistalle rakennus on kuulunut vuodesta 1985.



Source link